Alkoholiriippuvuus on sairaus, joka vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti.
Fyysisellä tasolla tunnistettavia oireita ovat vieroitusoireet, terveydelliset ongelmat, sekä toimintakyvyn ylläpitäminen alkoholin avulla.
Psyykkisesti ihmistä hallitsee pakkomielle alkoholiin myös raittiina aikoina.
Sosiaalisella tasolla riippuvuus aiheuttaa ongelmia mm ihmissuhteisiin, talouteen, työ- ja opiskeluelämään.
Henkisellä tasolla alkoholista tulee selviytymisen ehto arjen haasteisiin, tunne-elämän kontrolloimiseen, ilojen ja surujen käsittelemiseen syrjäyttäen hiljalleen tieltään ihmisen tärkeäksi kokemat unelmat ja tavoitteet.
Riippuvuus ja sen seuraukset aiheuttavat ihmiselle häpeää ja syyllisyyttä, joita hän käsittelee käyttämällä lisää päihteitä. Tästä seuraa usein riippuvuuskäyttäytymistä vahvistava kierre. Suomessa ammatillista kyvykkyyttä ja taloudellista asemaa pidetään usein hyvän elämän kriteereinä. Riippuvuus kielletään toteamalla ”en ole alkoholisti, hoidan työni aina moitteettomasti” tai ”ei minulla ole ongelmaa, lapsillamme on rahaa harrastaa ja ostaa mitä haluavat.”
Varovaisesti laskettuna Suomessa on noin 200 000 alkoholiriippuvaista. Rappioalkoholistit ovat vain pieni kokonaisuutta. Valtaosa alkoholiriippuvaisista käy töissä, opiskelee, omaavat harrastuksia ja näyttävät tavallisilta ihmisiltä.
ICD- 10 diagnoosijärjestelmän mukaisesti alkoholiriippuvuuden diagnoosikriteereiksi luetaan:
- Voimakas himo tai pakonomainen halu käyttää alkoholia
- Heikentynyt kyky hallita alkoholin käytön aloittamista, määrää tai lopettamista
- Vieroitusoireita juomisen päättyessä tai vähentyessä
- Sietokyvyn kasvu (toleranssi)
- Alkoholin muodostuminen elämän keskeiseksi asiaksi sivuuttaen muut mielihyvän ja kiinnostuksen lähteet. Aika kuluu alkoholinkäyttöön ja vaikutuksista toipumiseen
- Alkoholinkäytön jatkuminen haitallisista seurauksista huolimatta
Kriteereistä kolmen tai useamman on esiinnyttävä yhtäaikaisesti vähintään kuukauden ajan tai toistuvasti 12 kuukauden ajan. Diagnoosikriteerit voidaan rinnastaa myös huume- ja lääkeriippuvuuden arvioimiseen.
Riippuvuuden edetessä päihtymyksen aiheuttamasta poikkeustilasta tulee ihmiselle normaalitila.
Riippuvuuden syntymiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa syytä, mutta joitakin altistavia tekijöitä tunnetaan. Näitä ovat mm geneettiset tekijät, muutokset aivojen toiminnassa, ympäristötekijät ja psykologiset tekijät, kuten ihmisen suhde päihteeseen. Nuorena aloitettu päihteiden käyttö lisää riippuvuusriskiä vanhemmalla iällä.